K. Miten varmistat laajojen hammashoitojen onnistumisen?
V. Tärkein osa varsinkin laajojen hoitojen onnistumista on se, että potilas ymmärtää mitä tehdään ja miksi se tehdään.
Potilaan on myös ymmärrettävä oma roolinsa työn onnistumisessa sekä ennen kaikkea saavutetun lopputuloksen ylläpitämisessä. Tämän vuoksi keskustelen potilaiden kanssa paljon.
Esimerkiksi parodontiitin hoitamisen aloittaminen, siis syvien ientaskujen puhdistaminen, on järkevintä aloittaa vasta sitten kun on varmistettu, että potilas ymmärtää miksi ienrajat pitää puhdistaa niin tarkasti ja millä välineillä hänen tilanteessaan se parhaiten onnistuu. Hammasharja kun ei hammasvälejä puhdista ja aikuisväestössä pääosa suusairauksista lähtee nimenomaan haastavasti puhdistettavien takahampaiden hammasväleistä.
K. Miten hoidat potilaita, joilla on joku yleissairaus esimerkiksi diabetes tai sydänsairaus?
V. Yleissairauksilla on merkitystä suun terveyteen ja suun terveydellä on merkitystä yleissairauksiin. Hyvinvointi on koko elimistön käsittävä tila, josta on pidettävä huolta kokonaisuutena.
Jos suu ei ole terve, voi tällä olla heikentävä vaikutus ravinnon saantiin. Lisäksi suussa olevat tulehdukset, oireelliset tai oireettomat, voivat heikentää yleisterveyttä.
K. Miten hoidat pelkopotilaita?
V. Pelkopotilaan hoidossa hyvään hoitotulokseen pääsemisessä ydinasiana voidaan pitää potilaan luottamuksen rakentumista hoitotilanteeseen. Usein tässä auttaa se, että keskustellaan rauhassa hoitopelon syistä ja siitä, miten nämä pelot voidaan käsitellä.
On myös tärkeää luoda potilaalle kontrollin tunne. Eli kun potilas esimerkiksi nostaa käden pystyyn, niin tällöin kaikki instrumentit otetaan pois suusta ja potilas saa tauon. Poratessa samaa kontrollin tunnetta voidaan parantaa sopimalla, että poratessa lasketaan aina kolmeen tai viiteen, jolloin potilas tietää tarkasti milloin tauko tulee.
Lisäksi käytän hoidon tukena usein tiedostetun hengityksen harjoitteita, joilla varmistetaan riittävä hapensaanti, koska pelkäävät potilaat alkavat usein pidättämään hengitystä, mikä lisää voimakkaasti ahdistuneisuuden tunnetta. Tapauskohtaisesti arvioidaan myös se, että käytetäänkö hoidon tukena rentouttavaa esilääkettä, ilokaasua vai tehdäänkö hoidon ensivaihe nukutuksessa.